Helsingin Sanomat 20.5.2007
Itämeri – yhteinen meremme on maailman saastunein meri. Meidän sukupolvemme, jonka aikaan-saannosta massiiviset sinilevälautat ovat, on avainasemassa myös sen pelastamisessa. Itämeren tilasta tulee jatkuvasti yhä hälyttävämpiä tietoja. Itämerta uhkaavat paitsi rehevöityminen myös kasvavat öljy-, kemikaali- ja uraanikuljetukset. Lisäksi kaasuputken rakentaminen ja ilmastonmuutos tulevat muuttamaan sitä ratkaisevasti.
Itämerta on kautta aikain käytetty jätteiden kaatopaikkana ja ongelmajätteiden hautausmaana. Me-renpohja on isoilta alueilta täysin kuollut. Itämeren syvimmissä osissa on laajoja rikkivetyesiintymiä, eikä siellä ole enää edes pohjaeläimiä.
Itämeren rehevöityminen on jo niin iso ympäristöongelma, että se näkyy jopa avaruudesta. Itämerta kuormittavat suomalaisista lähteistä pääasiassa maatalous ja kalankasvatus. On nurinkurista, että valtio maksaa maanviljelijöille siitä, että he eivät saastuttaisi elinkeinollaan. Yksi ympäristönsuojelun perusperiaatteista kun on, että aiheuttaja maksaa.
Suomenlahden suurin yksittäinen kuormittaja on Pietari ja koko Itämeren alueella Puola. Lisäksi Itämeren ympärysmaiden liikenteestä kertyy huomattava typpikuormitus.
Helsinki on ollut edelläkävijä jäteveden puhdistamisessa rakentamalla huipputeknologiaa käyttävän puhdistuslaitoksen. Suomen ohella se on rahoittanut sekä Viron vesiensuojeluhankkeita että Pietarin jätevedenpuhdistusta. – Metka juttu, että suomalaiset ovat maksaneet Venäjän perusinvestointeja tilanteessa, jossa Venäjä on velaton maa ja sen kulta- ja valuuttavaranto kasvoi 118 mrd $ vuonna 2006.
Venäjän uudet öljy- ja kaasujalostamot sekä meriliikenteen kasvu ovat suuri uhka Itämeren tulevai-suudelle. Suomen entisille alueille Koiviston ja Uuraan seuduille on tulossa 10-15 uutta öljy- ja kaasujalostamoa. Näiden myötä Venäjän meriliikenteen on Suomenlahdella arvioitu kasvavan yli 200 milj. tonniin vuoteen 2020 mennessä. Tämä tarkoittaa jatkuvaa tankkerivirtaa Suomen etelä-rannikolla. Kyseessä on valtava riski, kun nämä merikuljetukset risteävät Helsingin ja Tallinnan välillä vuorokaudessa kulkevaa 50 alusta. Jo nyt Itämerellä tapahtuu liki 30 säiliöalusonnettomuutta vuodessa.
Kaikki öljyonnettomuudet voivat olla Itämerelle kohtalokkaita, koska Itämeressä ei ole luontaisesti öljyä ja sieltä puuttuvat öljyä hajottavat bakteerit. Öljyonnettomuudessa meren pohja aina öljyyntyy, koska öljy vettä raskaampana vajoaa pohjalle, mikä lisää hapettomia alueita. Itämeri on erityisen haavoittuva öljylle mataluutensa ja viileän murtovetensä takia. Vaikka EU kieltää yksirunkoisten alusten liikennöinnin jäsenvaltioidensa satamiin, se ei poista riskiä, koska Venäjä ei ole EU:n jäsen. Lisäksi on muistettava, että Venäjällä ei ole riittävästi öljyntorjuntakalustoa
Venäjälle kuljetetaan laivoilla myös radioaktiivista materiaalia ns. köyhdytettyä uraania Suomen rannikkoa pitkin. Tämä uraaniheksafluoridi on erittäin vaarallista esim. tulipalotilanteissa, koska siitä leviää säteilyä ja kemiallisia myrkkyjä.
Venäjän uusi kaasuputkihanke – Nord Stream - on myös iso ympäristöriski. Putken upottaminen meren pohjaan saattaa tuhota merenalaista luontoa yhtä paljon kuin avohakkuut aarniometsää, var-sinkin kun Suomen rannikolla merenpohjassa on suuria korkeuseroja. Toiseksi, sodan aikana Suomenlahteen laskettiin 60 000 miinaa, joista on nostettu ylös vain 20 000 kpl.
Julkisuuteen on pulpahtanut runsaasti tietoja myös laivojen jätevesipäästöistä Suomenlahteen. Voi-massa olevan lainsäädännön mukaan alukset saavat päästää käymälävetensä käsittelemättöminä mereen 12 meripeninkulman päässä lähimmästä maasta. EU tai Itämeren suojelukomissio eivät ole saaneet aikaiseksi kieltoa tälle toiminnalle, vaikka peräti kahdeksan yhdeksästä Itämeren ympärys-valtiosta kuuluu EU:hun. Suomikaan ei EU:n puheenjohtajakaudellaan pystynyt poistamaan ongel-maa.
Laivoista lasketaan mereen suuria määriä muitakin jätteitä kuten painolastivesiä, pilssivesiä, kiinteitä jätteitä jne. Ellei valvonta ole tehokasta, tämä on kannattavaa. Parasta olisi, jos Itämeren kaikissa satamissa satamamaksun hinnalla alusten pitäisi jättää maihin kaikki jätteensä. Itämeren maiden rikostutkijoiden mukaan mereen on upotettu myös varastetuiksi ilmoitettuja loistoautoja, kun niistä on ensin irrotettu kaikki kallisarvoiset varusteet.
EU:n tai Itämeren suojelukomission tulisi teettää kansainvälinen auditointi yhtä aikaa kaikkien Itä-meren rantakaupunkien kohdalla, jossa selvitettäisiin mereen menevät saastepäästöt ja säädösten porsaanreiät. Tällainen on aiemmin tehty jo monissa EU-maissa ja esimerkiksi Hollannissa sen teki tilintarkastustuomioistuin.
Ilmastonmuutos lisää sateita ja valumia ja rehevöitymistä. Kun maa ei jäädy, ravinteiden pidätysky-ky pienenee. Ilmastonmuutoksella on vaikutusta myös eläin- ja kasvilajien menestymiseen: esim. hylkeiden talvipesät romahtavat, minkä lisäksi ympäristömyrkyt ja metsästys harventavat hyljekan-taa. Rakkolevä katoaa sinilevän ja rihmalevän tieltä.
Itämeri on merihädässä ja se on vaarassa muuttua kuolleeksi mereksi, ellei nyt ryhdytä sanoista te-koihin. Meri ei puhumalla puhdistu!
Hannele Luukkainen
valtiotieteen lisensiaatti
kaupunginvaltuutettu
