HARMAAN TALOUDEN TORJUNTA OTETTAVA HALLITUSOHJELMAAN

Harmaan talouden lonkerot ovat luikerrelleet syvälle suomalaiseen yhteiskuntaan. Yksistään Helsingiltä jää vuosittain verotuloja saamatta noin 70 milj. euroa harmaan talouden takia. Lisäksi osa toimeentulotuesta maksetaan pimeää ansiotuloa tienaaville. Verotulojen menetys vastaa suuruudeltaan noin ½ – 1 veroprosentin tuottoa. Tämä ei ole kaupungin eikä veronmaksajien edun mukaista. Ja mikä vahingollisinta, harmaasta taloudesta joutuvat kärsimään eniten rehellisesti toimivat yritykset, sillä ne eivät pärjää hintakilpailussa pimeää työvoimaa käyttäville firmoille.

Rakennussektoria on perinteisesti totuttu pitämään harmaan talouden tyyssijana, mutta todellisuudessa se on levinnyt palvelualoille laajemminkin. Esimerkiksi palkkoja saatetaan maksaa pimeänä ja luontoisetuja salata. Tavaroita voidaan myydä ohi kassan ja tuloja jättää kirjanpidon ulkopuolelle jne.

Harmaan talouden torjunnassa on erittäin tärkeää ottaa tilanne haltuun ja määrittää vastuutahot. Kaupungin omin toimin voidaan toteuttaa ainakin seuraavat toimenpiteet: Harmaan talouden torjuntaohjetta tulee tiukentaa niin, että sopimuskumppaneilta vaaditaan todistukset verojen ja työnantajavelvoitteiden maksamisista tiheämmin kuin kerran vuodessa. Hankintojen kilpailutuksissa tulee käyttää myös muita valintakriteerejä kuin hintaa, jolloin pimeän työn käyttäminen ei enää ole yhtä houkuttelevaa. Lisäksi tarjouspyyntöjen laatimiseen ja hankintaosaamiseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Eduskunnan käsissä on puolestaan verotustietojen salassapitosäännökset. Nykyisin ne ylläpitävät harmaata taloutta. Ensinnäkin kunnat eivät saa verottajalta tarvittavia yrityskohtaisia tietoja, jolloin kunnat joutuvat toimimaan sokkoina yritysten suhteen. Toiseksi kunnat eivät saa verottajalta toimeentulotukea hakevien asiakkaidensa ajantasaisia pääoma- ja varallisuustietoja. Toimeentulotuen valuminen pimeää tuloa tienaaville voidaan estää sillä, että sosiaalivirasto saisi sähköisen yhteyden asiakkaidensa verotustietoihin. Tärkeätä on toimia ripeästi, sillä veronkiertäjät ovat yleensä aina pari askelta lainsäätäjiä ja viranomaisia edellä. Siksi harmaan talouden torjunta on otettava seuraavan hallituksen hallitusohjelmaan.

Huhtikuun alusta rakennusalalla tulee voimaan käänteinen arvonlisävero. Sen onnistuminen tavoitteissaan jää nähtäväksi. Pelkona on, että se sekoittaa markkinat monimutkaisuudellaan.

*                    *                    *

Helsingin kaupungin tarkastuslautakunta, jonka puheenjohtajana olen toiminut yli kymmenen vuotta, julkisti viime vuoden lopulla raportin ”Harmaan talouden uhat, haitat ja torjunta Helsingissä”. Raportti löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.hel.fi/tav

Kommentointi on valitettavasti estetty.